Taas harhaanjohtava otsikko, minä en osaa kirjoittaa haikua. Otsikon selitys tulee. Tänään Ruukin lukion abit ajelivat myös Ruukin koululle, missä innokkaimmat olivat odotelleen karkkisadetta jo puolisen tuntia jäätävässä tuulessa. Minäkin menin lähemmäs katsomaan, näin iloisia ilmeitä niin auton kyydillä kuin karkkisateen allakin. Mutta itselleni nousi silmään kyynel, jota koetin kollegalta salata. En oikein osaa selittää, kun en itsekään ymmärrä, miksi penkkaripäivä tuntuu aina niin haikealta.

Karva-Albert 

Samaan aikaan toisaalla oma poikamme rillutteli niinkutsutussa Einstein-peruukissaan. Kun netistä tilattu luomus viimein tiistaina tuli, niin pakkauksen kuvan nähtyäni olin itse todella pettynyt kuvan teippiseen kuontaloon. Onneksi kuitenkin pöyhimällä ja vähän harjaamallakin poika sai tukan einsteinmaiseen pörröön. Mutta mitä ihmettä teki koko parta juutalaisneron leuassa? Kuvista päätellen Albert-sedällä oli kyllä muhkeahkot viikset, mutta tämä tekele olisi yhtä hyvin voinut olla Veikko Sinisalolla, kun hän esitti vankilassa virujaa eräässä Speden mestarielokuvassa. Noo, ei  kai pidä olla turhan tarkka pikkuseikoissa. Olipa ainakin kuorma-auton lavalle lämmintä yllä ja alla. 

Pojasta peruukissaan löytyy kuva mieheni blogista.