Viikonlopun pikareissu Kauhajoen kautta Tampereelle ja Tuurin kautta takaisin oli aivan onnistunut jälleen kerran - vaatteetkin riittivät juuri ja juuri ja lisää ostettiin Mäen kaupalta (mies osti itselleen välihousut, kun ei ollut niitä pakannut mukaan).

Kun olimme käyneet tervehtimässä isääni ja jättämässä siskoa varten pussillisen erityispedagogiikan kirjoja, kävimme Kauhajoen hautausmaalla sukuloimassa. Kierros alkoi isän isän ja siskon haudalta. Mies otti hautakivistä kuvia jälkipolville muistoksi. Kirkon ovet olivat kiinni. Muuten olisin käynyt nuuhkimassa rakasta tuttua tuoksua. Erkki-paapan haudalla oli tyhjä muovimaljakko, johon minulla tyhmällä ei ollut mitään laitettavaa.  Kun olimme siirtymässä mamman haudalle, niin tutun oloinen nainen oli rollaattoreineen roskiksen luona. Lähestyin ja kysyin, eikös se vain ole Eeva. Ja Eevahan se, jota en ollut nähnyt ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Lupasi viedä pikkuserkulle terveisiä. Mamman haudalla pyyhin kiveltä pölyt ja vähäiset linnunkakat. Perennat kukkivat ja orvokitkin hyvällä alulla. Löysimme vielä tädin miehen haudan (keltaista orvokkia oli täti istuttanut) ja muistin vielä sedänkin haudan sijainnin. Joskus jos pääsen ajan kanssa kiertelemään Kauhajoen hautausmaalla, niin sitten kyllä etsin sen koulukaverinikin haudan, jota en ole hautajaistensa jälkeen osannut paikallistaa. Teuvo kuoli auto-onnettomuudessa alle parikymppisenä.  Hän ehti kuitenkin olla vahva Jeesuksen todistaja yläasteella.