Laitoin tänään pöytäkirjan ja ilmapalloja postiin, hain raskaana olevan tytön meille kylään ja illan päälle soitin vielä isälle. Miksi sitten oloni on väsynyt ja mieleni surullinen? Oppilaani jatko-opiskeluhuolien takia. Tänään oli niihin liittyen aika raskas palaveri, johon jouduin lyhyellä varoitusajalla. Toisaalta olen hyvilläni, että "jouduin" siihen mukaan. Sitä toivoisi, että jokainen nuori löytäisi opiskelupaikkansa vaikeuksitta, ja ettei sen tarvitsisi olla rahasta kiinni!

Haa, muistin vielä yhden ilon aiheen: mies oli rassannut tänään lavuaarien röörit, siivonnut mönjät pois, mikä on aika yökötyshommaa, jota itse pyrin välttämään. Jospa laitan kädet ristiin oppilaani puolesta ja jätän tältä illalta hänestä huolehtimisen isommille hartioille.