<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kesälomalla ei oikein malttaisi istua kirjoittelemassa. Toisaalta päähän tunkee koko ajan kirjoitusideoita.

Örebron matkan jälkeen ryntäsin tietenkin ensi töikseni vess… ja sitten puutarhaan tarkkailemaan kasvua ja itämistä. Pettymyksekseni kylvökset olivat kuivia ja paljaita. Olin unohtanut mainita lapsille, että jos ei sada, niin saa kastella. Mutta iloinen yllätys odotti saunan lauteiden alla. Itupökkövehka oli nostanut idut pintaan, vaikken odottanut nitä vielä pitkään aikaan. Aika hyvin, kun kaksi neljästä 'idusta' oli itänyt (siemenpallukat muistuttivat erehdyttävästi salmiakkipommia). Eikä mennyt kuin pari päivää, kun idut olivat venähtäneet oikean kasvin näköiseksi. Vielä pitää antaa lehtien avautua saunan lauteiden lämmössä ennen kuin tohdin lopullisesti tuoda niitä olohuoneeseen. Mutta miten löydän paikan, jossa ne eivät ole suorassa auringonvalossa eivätkö toisaalta metriä kauempana ikkunasta?

 

Sateetkin viimein tulivat, keskiviikkona. Ja eikös vain heti kohta alkanut myös ulkona siementen itäminen. Ensin pilkistivät malvat, tuliunikot ja sinisievikit ja eilen viimein näin ruusupapujenkin työntäytyvän esiin. Niin ikään kaksi neljästä iti. Tosin unessani jo oli syksy, mies tyhjensi kukkalaatikoitani ja minä harmittelin, että eiväthän ne ehtineet edes kukkaan… Onneksi se oli vain tyhmä painajainen. Tuli siitä, kun juttelin puhelimessa isäni kanssa, joka totesi, että pian on juhannus ja alkaa päivä lyhetä, sitten aletaankin odottaa pukkia…

 

Tässä vielä kuvat itupökkövehkalapsista:

 

663988.jpg

 

663995.jpg