Eräs äitini ihanista serkuista, rakas ja suuresti arvostamani ystävä ja Kristuksen palvelija, on paastonnut netinkäytöstä. (Tavallisesti hän kirjoittaa sukusivujen lisäksi Seinäjoen seurakunnan Elävien kivien sivulla muutamien muiden kanssa, linkki on listalla.) Mikon esimerkistä sain ajatuksen, että nyt hiljaisen viikon ajaksi minäkin aion vaientaa tämän blogikirjoittelun. Sen sijaan aikaa voi antaa kuuntelemíselle, rauhoittumiselle, pääsiäisen mysteerin mietiskelylle.

Tähän viimeiseen postaukseen ennen pääsiäistä haluan jakaa jotain tältä aamulta. Kauhajoen kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä puhui tänään radion aamuhartaudessa. Puheen aiheena hänellä oli Jeesuksen rukoustaistelu Getsemanessa. Opetuslapset nukkuivat, eivätkä jaksaneet rukoilla Jeesuksen kanssa. Siinä yhteydessä kirkkoherra käytti mielenkiintoista termiä. Hän kysyi meidän rukouksistamme, ovatko ne hengellistä kuorsaamista, niin että suu kyllä liikkuu ja ääntä tulee, mutta samaan aikaan silmät, korvat ja sydän ovat kiinni.

Nyt kun lähden iltakirkkoon, tahtoisin pyytää Suurta Esirukoilijaani, että Hän pitäisi sydämeni korvat auki, ja mieluiten suun kiinni.