Millan haastoi taannoin tuntomerkkimeemiin. Näin vappuna siihen voi suhtaantua sopevan kevyesti ja hjumoorilla. Eikä välttämättä poliisikäyttöön tarkoitetun tarkasti.

1. Vaikka alakoululaisena kasvaa roikastin luokkatovereita pidemmäksi, niin tuohippuolin nuo mokomat sauttivat ja ohittivat. Yksi entinen EO-oppilas luonnehti mua pätkäksi, 162 cm, ellen ole jo alkanut kutistua. Mutta eivätpä ole vanhempammekaan mitään hongankolistajia.

2. Vartalonmalli on sellainen A (kätilö oli kuulemma heti synnyttyäni väittänyt, että tytön lantio) tai päärynä - tai niittosilppuri (vertauslainaus veljeltä, toisen veljen mukaan mulla oli jo nuorena kuulantyöntäjän nilkat - lähipiiriltä kuulee rehellisintä palautetta, eivät turhia kaunistele).

3. Elopaino vaihtelee, mutta on pysytellyt viime aikoina 60 alapuolella. En kurillani laita yksikköä, saa kukin ihan tykönään kuvitella vaikka unsseiksi.   

4. Silmät ovat sinertävän harmahtavat. Minulla on luonnontilaiset, ns. nasiirin pitkät hiukset, pohjaväri tummahkon ruskea, latvoista haalistunut ja päänkukkuralla harmaita yhä vain runsaammin. En aio niitä pois värjätä. Toisinaan hiukset repsottavat auki, toisinaan yritän niitä koota niskaan joko palmikolle tai klipsillä nutturakiepille.

5. Etuhampaat aika isot, ja ne näkyvät usein, samoin kuin nielukin.

6. Minulla on syntymämerkki oikean solisluun alapuolella, vaalean ruskea läntti ja pieni luomi.

7. Tätä nykyä käytän silmälaseja lähes koko valveillaoloajan. Ajattomat hennot kehykset ilman muotivirtauksia, ettei tartte hetkeen vaihtamista murehtia.

8. Sitten sitä huumoria. Joku on joskus väittänyt mua (kauneusidolini) Riitta Väisäsen näköiseksi. Eikä siinä vielä kaikki; muuten ihan tolkku tyttö, ystävättäreni tytär sanoi viime syksynä, että mä olen Angelina Jolien näköinen. Vastasin heti hänelle, ettei mulla ole niin paksua töröalahuulta... Noo, jos voit kuvitella kyseisen filmitähden ilman meikkiä, nyppimättömin kulmakarvoin, tukka hasottaen, ja nelikymmppisen roikkuvaihoisena, niin sitten voi kenties löytyä jotain yhteisiä piirteitä. Pahiten mulla roikkuu suupielien iho. Siihen auttaa, kun hymyilee.

9. Näissä tuntomerkkimeemeissä on näkynyt olevan myös pukeutumiskuvauksia. Juu, viime postauksessa taisin kirjoittaa, että siskon pihalta koholin ittelleni vaattehia ja ettei mun tarttekaa eläissäni enää ostella vaattehia. Se kertoo melkein kaiken oleellisen pukeutumisestani. Kirpputorimuoti on iätöntä ja yksilöllistä! Suosin kuitenkin vaatteita, jotka piilottavat paksut appelsiinireiteni, ei siis minihameita.  Yritän myös välttää mustaa kasvojen lähellä, erään ystävän neuvosta, koska se tekee entistä kalpeammaksi.

En mä tähän muuta nyt saa aijalliseksi. Tuossa on kumminki kuva yläpuolella, josta voi tarkistaa, miten osasin kuvailla tuntomerkkejä. Mutta en mä taaskaan ketään nimeltä haasta, kun ei mulla oikein ole blogituttuverkostoa. Mutta jos tästä joku idean nappaa, niin kaikin mokomin, voisi vielä vaikka terveiset jättää kommentiksi.