Aikanaan lukiossa minut pantiin valitsemaan fysiikka, se kun pitkän matikan opiskelijoilla ikään kuin kuului asiaan. Kemian sijaan kuitenkin valitsin psykologian. Lukion fysiikka tahtoi mennä kyllä enimmäkseen yli ymmärrykseni. Mutta mieleeni jäi kiltin opettajamme hauska ääntämys, kun hän selitti vuusion ja vission eroa. Hän taitaa edelleen jatkaa vanhassa opinahjossani, mutta lehtoriaikanaan Anne-ystäväni huomasi, että miespoloa työpaikkakiusataan. Mokomat!

Ai niin se arjen vysiikan havainto. Viime viikolla mennärunnasin fillarilla Pattijoelle kuorojen yhteisharjoituksiin adventtivesperiä varten. Polkeminen oli raskasta, kun en ollut muistanut pumpata ilmaa, vaikka jo edellisiin kuoroharjoituksiin olin polkenut työläästi. Dynamolamppukin tahtoi huonosti tuikuttaa. Tänään mulla oli renkaat täynnä. Ja kas, sen lisäksi, että meno oli kevyttä, puuskittaista vastatuulta lukuunottamatta, myös lamppu toimi moitteettomasti, eikä dynamo vinkunut vaan hyrräsi. Jotain tekemistä tällä on fysiikan kanssa, en lähde arvailemaan, mitä.