Kaksiteräinen piippu ja kaksipiippuinen miekka, kuten Jaakko Löytty laulaa. Ollako vai eikö olla, miettisi Shakespeare Hamletin suulla. Voinko nauraa, iloita ja nauttia omista asioistani, keväästä, elämän ihmeistä, kun ympärillä on kuoleman surua ja sairautta taas aivan trusapäin?

Sunnuntaina esitimme osanottomme isän menettäneelle perhetutulle, huomenna tuodaan surunvalittelukukat meidän työpaikalle, tänään kuultiin toisestakin kuolonkolarista koulupiirimme alueella. Tutunmerkkistä autoa olivat osuneet kauhistelemaan TEKNOKAS-retkelle menossa olleet seiskat. Äsken soitti ystävätär, jonka isä oli löydetty lauantaina mökiltä tajuttomana, eikä vieläkään ole tullut teholla tajuihinsa, kipuun jo tosin reagoi. Jos olisin lukenut sähköpostia viikonloppuna, olisin löytänyt toisen ystävän lähettämän rukouspyynnön hänen paranemisensa puolesta. Vastasin hänelle tänään, että God knew this prayer long before I read it. Ja kaikki muutkin rukoukset.