Meillä oli tänään lauantaityöpäivä, Siikajoen kunnan koulujen urheilukilpailut Ruukin kentällä. Taivaan Isä antoi aivan upean sään; eilen satoi rankasti, toissapäivänä tuuli vielä rankemmin kuin eilen satoi. Mutta tänään aurinko lämmitti koko päivän. Minä olin Pirjon kanssa mehua tarjoilemassa yläkoulun väelle. Välillä opastin mamuoppilaita kilpailupaikoilleen. Oli mukava tavata myös kummipoikaa ja monia muita tuttuja.

Heti kotiuduttuani vaihdoin tuulipuvun mustaan jakkupukuun ja lähdin kitaran kanssa hautajaisiin. Saimme Hannelen jälleen tuuraamaan, kun Aulikin ja mun lisäksi ei muita jedidoja irronnut keikalle. Kotona varsinaisessa viikonlopun vietossa olin neljän huiteilla. Teki mieli sienestämään, mutta kun kotipihassakin on vielä monta hommaa lopettamatta, niin en antanut itselleni lupaa. Kävin vatukon läpi ja samalla keräsin loput mustaherukat huomisen lounaan lisukkeeksi. Aloitin kuoppaa omenapuulle. Tämä on siis jo toinen tänä kesänä ostettu puu. Ollessaan rautakaupassa boileriremonttiasioissa mies oli bongannut omenapuun, jota kaupattiin 16 eurolla. "Sain niin halavalla." Ihan hyvä motto toisinaan.

Kohta taitaa olla sauna siinä mallissa, että sinne pääsee kylpemään. Uuden boilerin lisäksi hankittiin uusi ovi ja allas, sekä kolmen ulosvedettävän korin torni pyykkien lajitteluun. Eilen ennen Timon vierailua mies oli saanut laitettua jo lauteet takaisin saunan puolelle, pois tuosta sohvan vierestä. Mutta oven karmit ja pelottavan helposti rikkoutuvan näköinen lasiovi lojuivat pillanpärääten eteisessä. Nyt ovat nekin paikallaan.