1250611090_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pienessä, vaatimattomassa pihassamme ihailin tänä kesänä muun muassa tätä suikeroalpien ryöppyä. Ehkä tuosta erottaakin, että lastemme kasvettua valtasin hiekkalaatikon perennoille. Tänä kesänä siirsin siitä tosin kevätesikot pois, sellaiseen nurkkaukseen, missä ne saavat rauhassa levitä ja mellastaa, jos jaksavat. Yhteen hiekkalaatikon vapautuneeseen nurkkaan siirsin sitten karpaattien kellon, toiseen laitaan laitoin pari kaupan ruukkusalaattia, mutta kesän jälkeen saatan siirtää siihen kurjenkellon, joka nykyisessä paikassaan tahtoo hautautua parin muun kellokasvin sekä lemmikin alle. Tällä hetkellä harjaneilikka on hiekkalaatikon vallitseva laji loppukesästä.

Toinen kuva on eräästä puutarhakarkurista. Muutamia vuosia sitten huomasin ikkunan alle perenapenkkiin ilmestyneen uuden lajin. Kasvion avulla päättelin sen olevan suopayrtti. Se on myrkyllinen, mutta olen antanut sen levitä ja kukoistaa, koska siinä on ihana tuoksu, muistuttaa Eau de Colognea. (Juuria on kuulemma käytetty saippuana tai sen valmistamisessa.) Eivätkä kukatkaan hassumman näköisiä ole. Tanakka varsi tekee siitä mukavan maljakkokukan. Vaasin olen saanut tyttäreltä lahjaksi.

1250611777_img-d41d8cd98f00b204e9800998e