Kävimme etiopialaisen ystävämme luona kahvilla ja ostamassa häneltä puutarhakalusteet pois muuton alta. Ystävällämme on suoritettuna useita eri ammattitutkintoja, ja hän on saanutkin töitä jopa täällä takapajul... täällä pikkukaupungissa. Mutta tällä hetkellä hän on työttömänä. Hän päätti jättää työpaikkansa, koska ei kestänyt enää stressaavaa työympäristöä. Yksi työkaveri käyttäytyi jatkuvasti rasistisesti tätä ahkeraa, tunnollista ja rehellistä etiopialaisnaista kohtaan. Asiasta oli kyllä puhuttu työnantajan kanssa, mutta hän ei osannut tai voinut auttaa muuta kuin neuvomalla väistelemään kyseistä työntekijää. Pomokin siis tuntui olevan alakynnessä suhteessa tuohon yhteen ilkiönaiseen. Toinen henkisesti kuormittava seikka työpaikalla oli se, että monet työntekijät varastivat työpaikalta ja käyttivät monin tavoin työnantajaa hyväksi.

Eihän kumpikaan seikka mikään yllätys ole. Miksi silti olen järkyttynyt tuollaista kuultuani? Tottakai rasismia on, mutta enkö ole ennen tajunnut, että se ei erottele kohdetta, että se ei näe ihonväriä syvemmälle. Vai oliko sittenkin kyse siitä, että suomalaiskansallinen kateus ja tasapäistämisvimma otti silmätikukseen tunnollisuuden? Eihän se nyt sovi, että joku tekee paremmin ja enemmän, sehän nostaa vaatimustasoa muillekin. Vai mitä? 

Ja sitten tuo myytti rehellisistä suomalaisista. Se onkin siis pelkkä myytti. Emme me suomalaiset olekaan niin rehellisiä. Tämänkin havaitsin toki jo opiskeluaikana, jolloin ydinvoimalan revisiossa kesätöissä olleet opiskelijanuorukaiset kertoivat, kuinka monet haalarit sun muut vermeet he olivat jo työpaikaltaan kääntäneet. Pitäisikö työehtosopimuksissa olla määriteltynä, kuinka monta vessapaperirullaa, kopiota, kynää ja ties mitä muuta työntekijä voi kuukauden aikana ottaa työpaikalta  mukaansa? Ilmoittavatko työnantajat uudelle työntekijälle, mitä asioita luontaisetuihin kuuluu? Ettei käy niin, että työntekijät joko itseksensä olettavat erinäisten asioiden niihin kuuluvan tai oppivat pian työtovereiltaan, että "kyllä tästä voi ottaa, näitä on täällä niin paljon juuri sitä varten..."

Jos kohta nämä lisääntyneet maanjäristykset ovat merkkinä lopunajoista, niin vielä räikeämpi merkki on kaikkinainen pahuuden ja vääryyden lisääntyminen - ja sen vääntäminen oikeaksi, oikeutetuksi.

Kyllä tämä kasvattajan duunikin on yhtä taistelua tuulimyllyjä vastaan :(