Kerroin työkaverille nähneeni unta, että minulla oli lehmä ja sillä vasikka. Kollega kysyi, oliko lehmä lihava vai laiha. Että tuleeko katovuosi vai yltäkylläisyyttä. Uneni lehmä oli siro, terveennäköinen sopusuhtainen ayshire. Muistan, kun aikanaan opettaja Kivistö kysyi luokalta, miten tuo ayshire äännetään. Nostin rivakasti käteni ja vastasin totisena "aussyyri", sillä niinhän meillä niitä kutsuttiin. Biologian kirjassa oli kuitenkin ollut kuvatekstissä ääntämisohje, eikä se ollut sinne päinkään...

Unessani harmittelin, että joutuisimme luopumaan lehmästä pitovaikeuksien vuoksi. Mietin vielä, mitä teemme kuiville heinille, mutta sitten ajattelin, että niitähän aina tarvitaan (mihin ihmeeseen?)

Näin televisiosta, miten nykyajan maanviljelijä pyörittelee koneella ison pyöröpaalin päälle valkoista muovia kymmeniä metrejä, ja minua hirvitti. Miten tuo muovi kierrätetään? Onko se kokonaistaloudellista? Ja onko se etenkään ympäristöekologista?

Kunpa voisikin vielä olla niin, että joka perheellä voisi olla lehmä, muutama kana, maapläntti ja lato kuivaheinälle. Mutta se on vain minun toiveuneni.