Ilmoitan vain, että kesäloma jatkuu vielä jonkin aikaa ja se meinaa sitä, että loppua kohti kiirus lisääntyy lisääntymistään. Jos ei ole ollut aikaa kirjoitella blogiin, niin ei välttämättä ole ollut sellaista inspistäkään, jota olisi nettiin voinut tallettaa. Toki puutarhasta olisi ollut melkein päivittäin muistiin kirjoitettavaa, itselleni muistin tueksi tulevia vuosia varten. Teenpä sen nyt lyhyenä (ehkä?) koosteena. Pihaseuroissa käydessämme sain mukaani kaunokaismättään (tummanpunainen bellis), josta riitti jaettavaksi kolmeen eri paikkaan. Yksi on omenapuun juurella (reilun puolen metrin päässä rungosta), toinen talon nurkalla, josta keskikesällä raivasin pois juolavehnää ja samalla meni perennapenkistä liiat akilleijat ja lehto-orvokit. Kolmas bellis on entisen orapihlaja-aidan paikalla helmihyasinttisipuleiden vieressä. Krassit, kellot ja harjaneilikat ovat alkaneet vihdoin kukkia, vietiin niitä eilen tuliaisiksi (ei krassia). Ensimmäisiä kypsiä mansikoita on jo käyty nokkimassa ja vähän noukkimassakin. Kun poudat vihdoin tulivat, pääsin oksasilppurin kanssa töihin. Katteeksi ja kompostin kuivikkeeksi sopivaa haketta kertyi lähes puolentusinaa säkillistä. Niille pitäisi vielä järkätä sopiva jemma talveksi. Toinen kesäkurpitsajätti on vielä puolimoos, kesken syönnin. Siitä otettiin kuvakin todisteeksi.

1774751.jpg 

Tuo on ennätys meidän oloissamme. Lähentelee komeudessaan jo sitä viimevuotista vietnamilaisäidin lahjoittamaa herkkuyksilöä. Tähän mennessä olemme joutuneet tyytymään enintään banaanin kokoisiin. Taika on joko puutarhasta ostetuissa taimissa tai naapurin kaadetuissa männyissä. Tai molemmissa. Nähtäväksi edelleen jää, hyötyvätkö tomaatit puiden tilalle tulleesta lisääntyneestä aamuauringon paisteesta. Vielä ovat edelleen kaikki raakoja. Kirsikkatomaatit ovat vasta alkaneet kukinnan. Jätin kasvihuoneessa rucola-salaatin kukkimaan siinä toivossa, että saisin siitä siemeniä ensi kevääksi.

Samalla kun etsin videonauhaa levitettäväksi mansikkamaalle pelotteeksi (rikkinäinen video, jonka tiesin jemmanneeni jonnekin), löysin joululta ja pääsiäiseltä jääneitä kukkasipuleita. Narsissin sipulit vein niin ikään omenapuun luo, metrin päähän. Mutta hyasintit päätin jättää myöhemmäksi. Jospa koetan hyötää niitä loka-marraskuussa.

Videonauhasta ei ollut suuremmin apua. Taas tänä aamuna löytyi pari mansikkaa puolisyötynä.