Aikana, jolloin kansakoulu oli muuttumassa peruskouluksi, yhdysluokallamme oli Pasi, jonka mielestä samat säännöt eivät päde kaikkiin. Häntä ei saanut kiusata, mutta hän kyllä omasta mielestään sai kiusata samalla luokalla ollutta pikkuserkkuaan Anitaa: "Pienempiä ei saa kiusata, mutta Anitalta saa viedä kengän."

Tuo epälooginen ja epäoikeudenmukainen lausahdus jäi pysyvästi mieleeni ja jälleen se putkahti pintaan seuratessani sanavapauteen liittyviä tilanteita.

Jälleen kerran sai huomata, että kaikilla on yhtäläinen sananvapaus - paitsi kristityillä. Mieheni sananvapautta haluttiin rajoittaa Facebook-kommentoinnissa. Se taisi olla viimeinen pisara. Mieheni sanoutui irti Facebookista. Bloginsakin asetukset hän muutti niin, ettei kukaan enää pääse lukemaan ilman salasanoja. Nostan kuvitteellista hattua miehelleni, ja yhtä kuvitteellisesti pyllistän niille, jotka huutavat oman sananvapautensa perään, mutta muilta sitä kernaasti kaventaisivat. Kutsun ilmiötä täst'edes Pasi-syndroomaksi. Tai kenkäefektiksi. Tai Anita-angstiksi.