Aistit pinnassa edelleen. Syytän mielessäni eilisiä hajumuistoja siitä, että tänään kaikki on maistunut karvaalta. Aamuinen auringonkukkaleipä, koulun broilerikeitto ja kaupan sämpylä, kaikista jäi kurja jälkimaku, vaikka ainakaan keitossa ja sämpylässä ei voinut olla mitään vikaa. Omatekemä leipä - vaikkakin pakastimesta otettuna - oli jo saattanut ruveta eltaantumaan. Vai häältymiseksikö sanovat vaalean leivän ikääntymisilmiötä.

Vai voisiko erikoisten jälkimakujen syynä olla leivän kanssa nautittu piipputupakalta tuoksuva joulukahvi tai viimeisen päiväyksen kalkkunaleike leivän päällä? Kumpikaan ei selitä broilerikeiton karvautta. Kollegan suussa keitto maistui herkulliselta.

Tätini maku- ja hajuaisti ovat vanhemmiten kuulemma heikentyneet. Kurjuus. Mitä jos tämä ei tästä pian tokene?