... nimittäin täällä minun blogissani. Asiakkaani (= Anne) on turhaan saanut odottaa uusia kirjoituksia. Hyvät (ainakin omasta mielestä - no, vähintään kohtuulliset) ajatukset ehtivät lentää tuiskujen mukana ennen kuin meidän kone lopettaa raksutuksensa ja on valmiina käyttöön.

Haluaisin edes jotain kirjoittaa siitä Jarin alustuksesta OPI-päivillä. Pari asiaa. Aiheena oli siis globaaliin vastuuseen kasvattaminen. Jari aloitti peräänkuuluttamalla vastuuta, näyttämällä lehtiotsikon; tupakkayhtiöt laajentavat markkinoitaan kehitysmaihin...

Tuo olisi shokeeraavuudessaan taas jo oman kirjoituksensa arvoinen aihe. Katsotaan, josko palaan siihen.

Esityksensä lopussa Jari heitti mielenkiintoisen näköalan. Hän totesi opettajien olevan keskimääräisesti varsin konservatiivista ja kilttiä joukkoa, siis vallassaoleville oivallista, sopevaa ja kuuliasta kansalaisainesta. Mutta entä jos opettajat ryhtyisivätkin yksissä tuumin hankkimaan muutosta tähän yhteiskuntaan ja tähän maailmaan? Siinä taitaisi olla sellainen joukkovoima, että valtaapitävien polvet kuin myös vanhat rakenteet alkaisivat tutista.