Olimme viikko sitten palailemassa loma... korjaan, hillastusreissulta Muoniosta. Tällä kertaa mies ei raahannut raskasta kameralaukkua mukaan, vaan otti kuvia kännykällään. Niitä ei ole vielä koneella, joten laitan somisteeksi pari viimevuotista ajatonta kuvaa.

Nuori kaveri. Tänä vuonna mökin pihapiiriin asteli myös vanhempi herra komeine sarvineen rouvansa ja vasansa kera.

Pallaksen kerot

Matka kohti erämaan hiljaisuutta ja rauhaa alkoi jo sunnuntaina melkein välittömästi Kalajoen seurojen jälkeen, välietappina anoppila. Kiireisessä pakkaamisessa jäi ottamatta mukaan yhtä ja toista muutakin kameran lisäksi, sellaistakin, mitä olisi ehkä kaivattu. Mutta hyvin pärjättiin sillä mitä oli. Ja jotain sellaistakin jäi ottamatta mukaan, minkä mielelläni taakseni jätinkin: joukkotiedotusvälineet, netin, television, kännykän. Itsekästä tai ei, oli rentouttavaa olla uutisten kuulumattomissa. Vasta kotimatkalla autoradio palautti mieleen jälleen tämän maailman pahuuden hirmutekoineen.

Olimme perillä mökillä maanantai-iltana. Silloin emme vielä jaksaneet lähteä marjastamaan, vaan menimme aikaisin nukkumaan. Aamulla kävimme soutamalla saaressa, joka kuvassakin häämöttää oikealla. Siellä ei ollut valokkeja eli hillaa niin hyvin kuin viime vuonna, avosuolla pientä ja kuivunutta, korvessa komeampaa. Iltapäivällä lämmitettiin sauna ja pesuvettä, siivottiin keittiön kaappeja ja saunaa. Kävin heittämässä viimein talviturkin pois. Yöllä satoi ja ukkosti. Keskiviikkoaamuna lähettiin kuitenkin patikoimaan autiotuvalle, repussa vaihtovaatetta ja yllä kosteuttapitävää. Silti olimme aika märkiä autiotuvalle tultuamme, ja kun kohta alkoi uudelleen sataa, laitoimme kotaan tulet, lämmittelimme ja kuivattelimme vaatteita. Ja juotiin pakkikaffeet. Sitten tarkeni takaisin suolle. Aurinkokin jo näyttäytyi ja marjaa löytyi huomattavasti paremmin kuin edellisenä päivänä. Palasimme mökille neljän seutuvilla, paistettiin muurinpohjalättyjä, pakattiin, tehtiin loppusiivoukset ja puoli seitsemältä oltiin takaisin autolla valmiina kotimatkalle. Mies ajoi kuin mieletön, ja yhden pysäyksen taktiikalla oltiin kotona vähän jälkeen puolen yön. Valmiiksi pussitetut pakastimeen ja ämpäri jääkaappiin. Mies tiskasi kauhean haisevan tiskivuoren ja sitten painuttiin maate. Ensi kesänä uudelleen, jos Herra suo.