Poliisi soitti tänään miehelleni ja kysyi auton omistajalta, aikooko hän haastaa minut autonsa ruttaamisesta. Ei aikonut. Myös toinen asianosainen aikoo päästää minut pälkähästä.

Kannattaa pysyä hyvissä väleissä kaikkien kanssa. Nöyryys ja diplomatia ovat useimmiten paikallaan. 

Tuli mieleen kohta Matteuksen evankeliumista, ns. vuorisaarnasta: "Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan TIELLÄ, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen. Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon." (Eipä silti. Poliisi kyllä sakottaakin minua. Kenties kymmenkunta päiväsakkoa.)

Eräs ystävä kirjoitti blogissaan, ettei uskalla kopioida mitään tekstiä nettiin, koska heti tulee jostain sanktioita. Olen nyt lainannut raamattua muutamaan otteeseen. Mutta kenelle viime kädessä kuuluukaan tekijän oikeudet raamatusta, Jumalan sanasta?  Minun puolustusasianajajalleni!