Mies kirjoitti jo hivenen tänäisestä kirkkoreissustamme. Sen mainitsen lisäksi, että itse nautin tälle päivälle valituista virsistä, lienevätkö olleet Olli-papin ja Jouni-kanttorin yhteistuumin tekemiä löytöjä. Savolais-körttiläisiä niekautuksia (savolaesuus viittaa kyllä enemmän Pietiläisen suuntaan). Onnia Helleniltä on yksi sanoitus virsikirjassa ja se on rautaa.

Veikko-pappi luetteli saarnassa, että Raamattu puhuu suhteestamme Jumalaan, lähimmäisiin, rahaan, pahaan... mutta yhden hän unohti, nimittäin suhteemme luomakuntaan, ympäristöön. Kyllä siitäkin löytyy asiaa Raamatusta.

Kirkkokuorot alkavat taas keskiviikkona. Uusia laulajia kutsutaan niin Raahen sekakuoroon kuin Pattijoen ja Saloisten naiskuoroihinkin. Näin unta, että molemmat kotona olevat poikamme olivat Raahen kirkkokuorossa. Kerroin tietenkin unen pojille ja koetin ehdottaa heitä lähtemään toteuttamaaan unelmaani... Se vain oli merkillistä, että unessa kuoron kanssa harjoitteli torvisoittokunta.

Kello näyttää, että jälleen olisi aika kattella unia.