Itku pitkästä ilosta, sanotaan. Monen päivän euforian jälkeen tunnelmani on vaihteeksi alamaissa. Ei kuitenkaan niinkään vanhempieni vanhuudenvaivojen lisääntymisen ja vaikeutumisen takia, vaikka nekin mielenpäällä alituiseen ovat, koska tiedän vanhempieni silti olevan Taivaan Isän hyvässä tallessa ja hoidossa. Miksi en voisi samoin luottaa kaikkien tämän maailman murheiden olevan Hänen hoidossaan?

Tänään talkkari alkoi puhua, että tulevaisuudessa kaikki jäte on energiajätettä ja menee poltettavaksi. Minä kysymään, että kai paperi sentään kerätään edelleen talteen uusiopaperin valmistukseen, mutta talkkari tiesi kertoa, että se se vasta ympäristölle haitallista onkin, kun kauheita myrkkyjä käytetään paperin valkaisuun. Minä edelleen vänkäsin, että eihän esmes vessapaperia tarvitsisi valkaista. Talkkarin mukaan ei kannata rahdata pieniä keräyspaperieriä pitkin maata kohti Raumaa. Arvelin, ettei kai sitten auta kuin vähentää neitseellisen paperinkulutusta. Ja jatkoin, että kyllä kuitenkin täytyy olla kannattavaa ja kokonaistaloudellista itse kompostoida oman pihan perällä kompostorissa omakotitalossaan syntyvä biojäte. Sitä ei onneksi talkkarikaan kieltänyt.

Mutta silti jotenkin jäi surettamaan, etenkin kun samalla välitunnilla selasin SK-lehteä, jossa kerrottiin, että Yhdysvalloissa oleva jättimäinen aurinkokennovoimala kärventää lintuja suoraan lennosta. Kuinka totta onkaan se, että kaikki ihmisen työ kasvaa vain ohdaketta ja rikkaruohoa. Tuulivoimalat silpovat lintuja, aurinkovoimalat kärventävät. Täytynee sulkea tämä tietokone ja koettaa minimoida tarpeeton energiankulutus!