Viime keväänä yksi opiskelijakaveri otti asiaksensa ryhtyä järjestämään "lähes 30-vuotiskurssitapaamista", entisten kurssikavereiden yhteystietoja haeskeltiin käyttäen tietty sosiaalista mediaa hyväksi. Kun porukkaa alkoi olla kasassa, ryhdyttiin haeskelemaan ajankohtaa, joka mahdollisimman monille passaisi. Paikkana tietenkin opiskelukaupunkimme Rauma.

Minäkin olin vinkiäätte menossa. Tosin ajatus ei saanut lämmintä vastaanottoa kotijoukoissa (lue: puolisossa). Hän alkoi muistella omaa kurssitapaamistaan viime kesältä, kuinka turha reissu se häneltä oli ja kuinka vähän hänellä oli mitään yhteistä muuta kuin muutaman harvan kaverin kansaa, joihin yhteys on säilynyt kaikki nämä vuodet ilmankin kurssitapaamisia. Koetin pehmitellä mahdollista Rauman reissuani esittämällä, että menisimme yhdessä, ja välillä se jo tuntuikin hyvältä ajatukselta, kun mies olisi voinut olla penkomassa Maija Rostedtin kirjahyllystä itselleen löytöjä sillä välin, kun minä olisin ollut fläysäämässä vanhojen naamojen kanssa. Maija esitti kutsun tavatessamme häntä Kalajoen seuroissa. Hänkin haluaa perata kirjojaan uusiokäyttöön, etteivät ne kaikki joudu roskiin hänen jälkeensä. Minäkin suunnittelin, että Rauman reissuun voisi yhdistää siellä asuvien opiskeluaikaisten ystävien tapaamisen, ja vaikka poiketa Eurassakin äidin serkun luona.   

Koulutyöni alettua mies alkoi jälleen suhtautua nihkeästi Rauman matkaan. Sain kurssikaverilta jatkoaikaa päätöksen tekoon. Sitten tuli Kokkolan kaksipäiväinen puoluekokous ja kivuliaat peräpukamat. Siinä vaiheessa mieleni kypsyi päätökseen: ei enää matkustelua tänä syksynä, jonka päätöksen ilmoitin järjestelijälle. Tapaaminen on tulevana lauantaina

No, kuopuksemme on kuitenkin edelleen menossa Manseen ensi viikonloppuna. Loppukesästä minulla oli vähän puhetta kuopuksen kanssa, että hän ja serkkupoikansa saattaisivat päästä meidän kyydissämme sinne samalla, kun ajelemme Raumalle. Nyt sitten mies alkoi tällä viikolla sanoa, että mitä jos lähdettäisiin viemään poikia, kun samalla voisi käydä Kokemäellä hakemassa asuntovaunuun sopivan kattoluukun... Vastasin aika äreästi. En ole lähdössä. Menköön hän vaikka mihin asti, jos huvittaa ajella.