Haa, enhän maininnut, että minkä vuoden juhannuksen edellä mahdollisesti taas kirjoittamista jatkan!

Mutta aiheeseen. Vaikka monet moitiskelevat kesäajan TV-ohjelmatarjontaa (melkein pelkkine) uusintoineen, niin itse olen kyllä nauttinut niin Hercule Poirotista kuin etenkin Astrid Lindgren -sarjoista ja Syksyn sävel -uusinnoista. 

Viimeistä edellisessä Daa da daa da -retrossa oli mukana Freeman ja Osuuskaupan Jane. Vaikka aikanaan kyseisen vuoden (-76) Syksyn säveliä katsellessani ja kuunnellessani en erityisemmin ymmärtänyt, miksi serkkuflikka tykkäsi tuosta Freemanista, niin nyt ymmärsin sen oikein hyvin. Leo Friman oli (ja mikä ettei edelleenkin ole) kirkasotsainen tähtisilmä. Osuuskaupan Jane oli hänen oma sävellyksenä, eikä huono ollenkaan. Retrossa kerrottiin, että hän oli aikanaan tehnyt sävellykseen sanat "Remu-englannilla". Hector teki suomenkielisen tekstin - paremman kuin omaan Syksyn sävel -Lolaansa. 

Monen muunkin laulun mieleen palautuminen on ilahduttanut, jos kohta on niitäkin, joita ei välittäisi enää kuulla. Vuoden -77 voittajabiisistä en edelleenkään piittaa, mutta samana vuonna oli mukana mielenkiintoisia lauluja, kuten Rexin Puhtaat purjeet (joka on parinkin tarinan arvoinen biisi), Cumuluksen Naistentanssit, Mika Sundqvistin Sitari ja linnanneito sekä Klimenkon oma sävellys Kanteleita, manteleita, jota laulua en lainkaan muistanut, mutta nyt uudelleen kuultuani tunnistin: nyttemmin Klimenko on tehnyt siihen itse uudet hengelliset sanat.

Odotan jo innokkaasti seuraavaa Syksyn sävel -retrojaksoa, koska siinä heiluu rakas Eeki Mantere alias Viktor Kalborrek.