Vaikka lapsuudenkodissani ei suinkaan aktiivisesti viljelty Raamatun totuuksia, niin arjen elämässä monikin niistä eli ja omaksuttiin jo hyvin varhain. Otsikkoon lainaamani Sananlaskujen jae on niistä kenties selvin esimerkki. Ainakin se on viime aikoina pyörinyt vahvasti mielessäni. Vaikka joillekin on saattanut syntyä eteläpohjalaisista leuhka, uhoava ja omahyväinen mielikuva, niin ainakaan tuolla Satakunnan rajan pinnassa  (Juonikylästä on Honkajoelle kai kolmisenkymmentä kilometriä) sellainen peli ei vedellyt. Tai ainakaan isäni ja äiti talossa.

Miksi tuo sananlasku on putkahtanut eteeni tänä syksynä toistuvasti? Ensiksi sen takia, että olen ollut viime aikoina paljon tekemisissä sellaisten henkilöiden kanssa, joille omista hyvistä ominaisuuksista kertominen ei ole vaikeaa eikä nolostuttavaa. Toinen putkahdus on ollut merkittävästi kipeämpi kokemus. Minähän siis pidän itseäni nöyränä ihmisenä, ja vaatimattomana. Jopa niin paljon, että voisin olla ylpeä nöyryydestäni... Tiedän kuitenkin ja Jumala tietää, että kaikissa ihmisissä on aimo annos itsekkyyttä ja ylpeyttä, vanhan ihmisen puolesta, oli se sitten aatami tai eeva. Olen viime aikoina kokenut useamman kerran, että toinen ihminen on katsonut tarpeelliseksi pitääkin minut nöyränä. Mietin tässä vain, onko niin, että sellainen ihminen toimii Jumalan valtuuttamana. (Kaikkihan on loppuviimeksi Hänen kädessään, vaikka joskus siinä vasemmassa.) Vai onko kyseessä vain tuikitavallinen ihmismäinen piirre, mahdollisen uhan tai kilpailijan eliminoiminen tai vähintään voittaminen. Kanssaihmisillä on monia tapoja viestittää: älä luule itsestäsi liikoja. Mutta iloksi ja onneksi on niitäkin, jotka antavat vilpitöntä tunnustusta, kun tuntevat sellaiseen olevan aihetta, usein hyvinkin odottamattomasti. Joillakin on siihen varaa, heillä lienee sen verran hyvä itsetunto, ettei se ole itseltä pois, jos muitakin huomaa ja jopa kehuaretostelee. Sukulaisten, mieheni ja parin muun läheisen ystäväni lisäksi sellaisia ovat ainakin Aino ja Vesa. Ja monet tyypit yläkoulun opettajainhuoneesta.