Tänään kuuntelimme työmatkalla Yle Puhetta, kun siellä kerrottiin Helsingissä julistetusta matkarauhasta. Ei se ollut niin juhlallinen kuin joulurauhan julistus, mutta taitaa ikävä kyllä olla vähintään yhtä tarpeellinen, kuten koulurauhan julistuskin.

On surullista, ettei oikeus koskemattomuuteen ja turvalliseen matkustamiseen ole itsestäänselvyys. Jutussa mainittiin tuoreimmat (so. tämänpäiväiset) väkivaltatapaukset liittyen matkustamiseen julkisilla liikennevälineillä pääkaupunkiseudulla. Toisessa tapauksessa ihminen oli tönäisty paikallisjunan alle (henkilö hoidossa vakavien vammojen takia) ja toisessa oli pamputettu lievästi kehitysvammaista henkilöä.

Ohjelmassa haastateltiin lyhyesti Pekka Sauria, joka oli syksyllä julkisuudessa osoitettuaan siviilirohkeutta puuttumalla kanssamatkustajan törkeään ja rasistiseen käyttäytymiseen. Hän halusi edelleen rohkaista suurta enemmistöä puuttumaan näkemiinsä vääryyksiin. Hänen mukaansa yleensä ei suinkaan tarvita fyysistä puuttumista, vaan suun avaaminenkin riiittäisi. Kun vain joku tai jotkut sanoisivat väärintekijälle, ettei tuollainen käy. 

Matkarauhaa!