Satunnaisella ja suunnittelemattomalla television katselullakin osuu joskus hyvään ohjelmaan. Niin kuin eilen. En tiedä, mikä oli ohjelman nimi, mutta siinä joukko raittiuspäätöksen tehneitä henkilöitä oli keskustelemassa raittiudesta. Yhden haastateltavan nimi oli sen verran erikoinen, että se jäi mieleen, Janus Hanski. He kuuluvat kuulemma vähemmistöön, ja ohjelmaa kanssani seurannut keskimmäinen poikamme tiesikin valistaa minua, että suomalaisista 10% on täysraittiita. Luku kuulosti minusta uskomattoman pieneltä. Taidan sitten kuulua kahteenkin kymmenen prossan vähemmistöön, vasureihin ja raittiisiin. Kuinkahan paljon/ vähän meitä on, raittiita vasenkätisiä? Tuo täysraittius pitäisi tietenkin määritellä. Minähän käyn ehtoollisella kenties pari kertaa kuukaudessa, ja kesällä, jouluna ja vappuna juon omatekemää kotikaljaa tai simaa. Olenko siis täysraitis vaiko vain kohtuukäyttäjä?  

Ohjelman vierailijat kertoivat kokemuksiaan siitä, miten seurassa hyvin usein tuputetaan viinaksia ja jopa painostetaan liittymään naukkailuun. Tapahtuupa sellaistakin, että kesken juhlen paikalle tulleelle sanotaan, että juo nyt vähän enemmän ja nopeammin, että "pääset samalle tasolle"!! Alemmalle tasolle, sanon minä! 

Olenhan minäkin törmännyt tuohon tuputukseen. Eräissä synttärijuhlissa tuttu mies, entinen miesystäväni (ymmärrettävistä syistä entinen...) miltei suuttui ja vähintäänkin loukkaantui, kun en huolinut kuohuviinilasia, jolla piti kilistellä päivänsankarille. Olisin voinut kohottaa vesilasin, vaan ei ollut tarjolla. Mutta siitä on kulunut aikaa toistakymmentä vuotta. Nyttemmin kaikissa niissä perhejuhlissa, joissa olen ollut ja joissa on maljoja kohoteltu, on ollut myös alkoholiton vaihtoehto tyrkyllä. Lapsia - ja muita rajoittuneita - varten...